Viisitoista kautta on pelailtu ja puuhasteltu. Mennyt kausi ei isoja uudistuksia tuonut tullessaan, eikä niille ole ilmennyt oikein tarvettakaan. Yleinen inflaatiolaukka toki näkyi meilläkin, ja ymmärrettävästi hintojen nousu söi osaltaan myös MAHL:n väen lompakkoa. Edelliskauden historiallinen (-25.000+ euroa) talousnotkahdus oikeni hienosti ja päästiin jälleen pienoiseen ylijäämään, n. 3000 euroa. Suurimpia säästökohteita tapahtui hallinnon puolella, turhia menoja, muuttuvia kustannuksia karsittiin huolella, erittäin kalliiksi todettu myclub -järjestelmä (n. 4800 euroa kaudesta, vastineena mitä?) saatiin loppukaudesta irtisanottua ja samalla siirryttiin Olympiakomitean räätälöimään SuomiSport -järjestelmään. Uusi järjestelmä aiheuttaa alkuun melkoista työmäärää ja ihmisille uuden opettamista. Tulevaisuudessa kaikki lajiliitot siirtynevät ko. järjestelmään, jolloin myös ihmisten tavoitettavuus ja laskutusten hallittavuus helpottuu, nopeutuu merkittävästi.

Kaikkinensa pelien ja harrastajien määrissä marginaalista laskua. MAHL:n perinteisin runkoharrastaja on 70-luvulla tai 80-luvun alun lapsi, eli heittämällä jo keski-ikäinen. Tämän sukupolven hahmot alkavat jättäytymään pois perustoiminnasta, eikä edes kokeilut +40 sarjojen kehittämisestä, tai jopa +50 sarjojen synnyttämisestä meinaa oikein napostella. Ehkä tälle väelle pitäisi tarjota vain pelikerhoja ja korkeintaan lajiturnauksia, tiedä häntä? Nuorten sisäänmarssi ollut erittäin ilahduttavaa, 2000-luvulla syntyneitä nuoria on tullut mukaan toimintoihin joko perinteisiin joukkueisiin tai sitten omina kaveriporukoina kokonaisina joukkueina. Onneksi nuoriso ei vielä pese pappoja, vaan joukkuekemian opettelu on vaiheessa. Onnistuneita ja lähes ainoita kokeiluita kaudella oli Threesome manager, jossa samoilla joukkueilla pelattiin kahden päivän aikana kolmea eri lajia (jääkiekko, jalkapallo, salibandy). Nuorten ja aikuisten pelikoulu kiekkoon, tämä tehtiin yhteistyössä Juniori-Jukureiden kanssa, Eslin ESR-hankkeen turvin. Pelikoulukokeilusta rohkaistuna teimme myös Naisten salibandykoulu -kokeilun omatoimisesti, joka olikin melkoinen menestys, sillä yli 40 eri ikäistä tyttöä ja naista kävi koulussa ottamassa oppia lajisaloihin. Yksilölajina Golf teki aluevaltauksen. Lyhyessä, reilun kuukauden aikana MAHL, Jussi Hyvärisen ja Mikkelin Golfin kanssa suoritutti reilut 20 green cardia ja uutta harrastajaa Mikkelin Golf seuroihin.

Toimiston puolella Elina pyöritti lähes koko kauden toimintoja jääden loppukaudesta ansaitulle äitiyslomalle. Uusvanhana työntekijänä toimintoihin apuun hyppäsi Mikko, joka myös otti vastuun Elinan hommista loppukaudesta, sekä jatkaa hallinnon kokonaispyörittämistä nyt tulevaisuudessa. Vähän kepillä jäätä kokeiltiin uuden hankkeen käynnistämiseksi, mutta lopulta aika ei ole vielä kypsä tämän hankkeen käynnistämiselle. Aiemmista hankkeista oppineina lähestymiskulmaa on muutettu. Erityispiirre on myös erityisesti naisten toiminnassa, sillä Puumaliigassa jo lähes puolet joukkueista on muualta kuin Mikkelistä, pisimmät reissut tehdään Lappeenrannasta tähän sarjaan. Samaa ilmiötä on alkanut esiintyä miesten jalkapallosarjoissa, jossa joukkueita alkaa tipahtelemaan parhaillaan jo 100 km:n tuolta puolen.

BUDJETTI JA TOIMINNANLUVUT

Paluu peruselämään haastavien pandemioiden jäljiltä. Budjetti koostuu 1. toiminnanmaksuista, 2. varainhankinnan tuotot, sis. rekisteröintimaksut, 3. avustuksista ja tuista (yleisavustukset). Toiminnanmaksuja ovat, laji-, turnaus-, kortteli-, naiset ja tytöt, sekä avoimet pelivuorot ja kokeillut. Lisäksi ulkoisista toiminnoista jäsenmaksut, sekä toiminnankulujen hankintakulut. Tämä raha tulee siis meiltä kaikilta MAHL:n toimintojen pyörittämiseen.

1. Toiminnanmaksujen budjetti on kokonaisuudessaan 130.955,17 euroa.

2. Varainhankinnan tuotot yhteensä 19.650,00 euroa.

3. Yleisavustukset yhteensä 23.785,68 euroa.

Kokonaissumma oli 174.390,85 euroa, muutaman laskuvuoden jälkeen hieno 20,5 %:n nousu. Inflaation pakottamana nostetut osallistumismaksut karsivat osallistujia ja isompi kehittyminen pysähtyi toimintojen osalta. Siitäkin huolimatta toimiston puolella voidaan olla tyytyväisiä, että seuran eheyttämistoimissa onnistuttiin ja saatiin myös talous kuntoon. Tästä on hyvä polkaista eteenpäin ja kohden täysi-ikäisyyden haasteita.

JÄSENMÄÄRÄ kaudella 2022-2023 oli 1341 jäsentä (pudotusta -4,5%, eli ei juuri mitään). Aikuisten määrä nousi 946 jäseneen (+1,2%). Aikuisväestölle suunnatut pelikoulut osoittivat toimivuuden. Pikkuhiljaa ikääntyvien ja poispyrkivien hahmojen tilalle tulee täysin uusia ja pääosin nuoria aikuisia. Alaikäisten jäsenten määrä on 395 jäsentä (-15,5%). Ei mitään uutta ja ihmeellistä, lasten osallistuminen seilaa yleisen syntyvyyden kanssa melko lailla käsikädessä. Lasten kerhoihin ajettiin kauden aikana runsaasti täysin uusia ohjaajia, pääosin teini-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Tämä lisäsi työmäärää hallinnon väellä ohjaajien ohjaamisessa, opettamisessa talon tavoille. Näkemyksemme mukaan toimintamalliin kannatti ja kannattaa jatkossakin panostaa työaikaa, sillä näin toimimalla saimme ja saamme koulutettua ohjaajista toimintamme näköisiä ja henkisiä ihmisiä. Ohjaajapula on valtakunnallinen ongelma, johon ei tunnu lajiliitoilla, eikä seuratoimijoilla olevan ratkaisua. ”Joskus kannattaa ruveta itse hommiin, eikä yrittää keksiä pyörää uudelleen”.

Toinen merkittävä haaste, muualla ongelmaksi noussut tuomaripula on osin ratkaistu. Muutaman vuoden ajan on joukkueet ehdollistettu hoitamaan osa peleistä tuomaroimalla vastustajan pelejä. Kahden tuomarin järjestelmissä toinen tuomareista on ns. seuratuomari ja toinen lajituomari. Onpa mallilla saatu ”harrastetuomareita” kilpa- ja liiton alaisiin peleihin. ”Puusilmä” -jaoskaan ei ole mikään uusi keksintö, enemmänkin vanhaa puulaaki- tai korttelipuuhastelua. Puusilmä -jaoksessa toimii enempi vähempi aktiivisena noin 70 harrastajaa.

KEHITYSKOHTEET TULEVAISUUTEEN

Keksitäänkö ikääntyville, poistuville harmaahapsille mielekästä tekemistä? Saadaanko peruslajit pidettyä mielekkäinä ja tasoltaan sellaisina, että uusillekin kyvyille on tilaa? Löytyykö joku lisätoimi, laji, joka vetäisi isoja massoja säännöllisesti pelikentille? Yksilölajit ovat toimineet toistaiseksi vain tapahtumina, turnauksina, onko näille edes tarvetta muuttaa toimintatapoja? Naisten ikuisuushaaste, mikä on sopiva laji salibandyn lisäksi? Lasten- ja nuorten toiminta on erittäin vakiintunut ja ikäluokkien syntyvyys määrittelee osallistujamäärät. On edelleen tärkeä ja merkittävä asia, sillä vuoden kahden aikana on tullut toistasataa nuorta aikuista toimintaan mukaan, joista valtaosa on jossain vaiheessa osallistunut ”korttelitoimintaan” kerhoissa tai leireillä.

Seuraava isompi hanke on muhinut pöydällä ja laatikossa kohta varmaan viisi vuotta. Digitalisaation kehitys on otettu tuon hankkeen perustoimintoon mukaan, joka osaltaan on viivästyttänyt hankkeen käynnistämistä. Kohta voisi olla aika senkin käynnistämiselle. Osaavien henkilöiden vetoryhmää on kartoitettu ja voi olla, että jo tällä hankekaudella (2021-2027) toiminta nytkähtää oikeasti käyntiin.

15 vuotta on takana, melkoinen määrä pelejä, maaleja, onnistumisia ja epäonnistumisia. Toiminta jatkuu perustasolla, mutta aina voidaan kehittyä ja parantaa olosuhteita harrastajille. Usein pelkkä mietiskely ja ihmettely ei ole lääke ongelmiin, vaan kannattaa alkaa tekemään ilman sen suurempia odotuksia.

"HARRASTELIIKUNNAN ELINKAARI"

Pasi Pippuri

puheenjohtaja - MAHL ry.

15.9.2023

MAHL - Yhteystiedot

Mikkelin alueen harrasteliigat ry. - MAHL

Kunnanmäki 3

50600 MIKKELI

hallinto(at)mahl.fi / info(at)mahl.fi

Hallitus 28.10.2022- seuraava vuosikokous (syksy 2023)

Puheenjohtaja: Pasi Pippuri

Varapuheenjohtaja: Tuomas Anttonen

Sihteeri: Mika Pippuri

Hallituksen jäsen: Juhani Kortelainen

Hallituksen jäsen: Atte Ojanen

Hallituksen jäsen: Tommi Häyrinen

Hallituksen jäsen: Samu Myyryläinen

Hallituksen ulkopuolinen jäsen – Harrasteliikunnan koordinaattori Mikko Luukkonen